directioner

Niin, otsikko siis kertoo, että mun hiihtoloma ei oo alkanut ihan toivotulla tavalla :/ Mun siis rakas, vanha, rikkinäinen puhelin putosi pesuämpäriin eikä sen jälkeen ole antanu elonmerkkejä. Mulla on sellanen mieletön pelko kytemässä että se ei tosta virkoa, että uutta vaan. Ja kunpa se oliski niin yksinkertasta. Mutta meillä on sellanen periaate kotona, että opitaan mahdollisimman nuorena ostamaan tärkeitä (ja kalliita) tavaroita itse kerätyillä rahoilla, ja minähän olen tällä hetkellä täysin PA. Ja kaiken lisäks mein iskä on kaikkee tällasta elektroniikkaa vastaan, eikä se ymmärrä eikä yritä ymmärtää, että tän aikakauden ihmiset ei osaa elää ilman elektroniikkaa. ( Iskä on ”vähän” vanhanaikanen..)

Lyhyesti sanottuna mun täytyy elää ilman puhelinta siihen saakka, että saan rahaa kerättyä, jos mun puhelin ei siis toimi enää ikinä. Ja iskä suuttuu mulle takuuvarmasti, sitten ku joku kertoo sille koska mä en uskalla. Äitikin on aika vihanen, mutta se nyt on melkein koko ajan mulle vihanen ym.. Mun sisko sentään pitää mulle puoliaan.. :/ Mua vaan ottaa niin hitosti päähän, että mistä mä saan rahaa, ku oon 15-vuotias eikä mua välttämättä oteta kesätöihin/pääse töihin, koska hakijoita on 100 yhtä työpaikkaa kohden suunnilleen… 🙁 Nyt ottaa niin ******* päähän ja paljon.

Minäkin teen virheitä ja vahinkoja, mutta sitä ei kai meidän perheessä tässä tilanteessa siedetä/älytä/hyväksytä tms.

Paremman loman toivossa, klaaneri xx